Lukupiiriohje /Study Circle

18Jou06

LUKUPIIRI (scroll down for English version)

LUKUPIIRI (jota kutsutaan toisinaan myös opintopiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustusten pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi ja ehkä mielekkäämpi tapa opiskella, ja monipuolistaa opiskelumuotojen kirjoa. Opintopiiri ei välttämättä ole helppo tapa opiskella, mutta kokemusten mukaan se motivoi ja innostaa synnyttäen uusia oppimiskokemuksia ja sosiaalista luottamusta. Lisäksi se kehittää yhteistyötaitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.

Opintopiiri toimii seuraavasti:

1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan ryhmä – asiaa auttaa, jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.

2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.

3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.

4. Sovitaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu. Työsuunnitelman voi jättää myös lopullisen opintopiiriraportin luovuttamisen yhteydessä (tämä on suurilla peruskursseilla suositeltava käytäntö).

5. Kukin opintopiirin osallistujista laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.

6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15–30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Onnistuneimmat istunnot pidetään yleensä epämuodollisissa eli viihtyisissä paikoissa, kuten asunnoissa ja opiskelijabokseissa, opiskelijajärjestöjen tiloissa tai kahviloissa jne., mutta tarvittaessa kokoontumistilaa voi yrittää varata myös laitoksen toimistosta.

7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.

8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.

9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä ”yksissä kansissa” (yleensä myös sähköpostilla lähettäminen käy) opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.

10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.

LUKUPIIRIN VOI TOTEUTTAA KÄTEVÄSTI MYÖS WIKIOPISTOSSA, JOLLOIN OPETTAJA VOI LUKEA ALUSTUKSET, PÖYTÄKIRJAT JA KESKUSTELUT SUORAAN SIELTÄ.

 

STUDY CIRCLE

STUDY CIRCLE is a collaborative study method that facilitates discussion and enhances thinking as well as overall academic skills. Ideally it consists of a group of 4-6 students who meet a given number of times to give presentations, and discuss the reading assignments. Study circles is based on the following core educational principles:

– The focus of learning in a study circle is more on the process than product (”the road is made by walking,” perhaps with talking, jay talking, and laughing, too)

– The group is more than a sum of its individual members, thus collaboration is power.

– The emphasis is on critical learning and understanding substance (reading assignments), not in class performance (empty talking)

– The aim is to reach for co-operative atmosphere of responsibility in which each members’ work benefit all.

– Participants in a study circle are ‘agents’ of their own learning (goal setting, scheduling, etc.). Agency in learning means that participants do not give opinions for nothing but develop expertise in understanding and become knowledge creators.

– Studying in a study circle correspondences, and is in many ways analogous to the ‘real’ world learning situations.

There is four phases in a study circle: forming a group, reading the required materials, having presentations and discussions, and evaluation. Study circle does not allow “free-riders” for everyone is involved in doing a presentation, and serving as secretary in one meeting plus participating to all meetings.

Phase 1: Forming a group

A study circle is set in the first class meeting. Ideal study circle consists of 4-8 students. The schedule should permit sufficient time for group members to complete the required reading assignments. Most groups settle on weekly or biweekly meetings. Readings will be decided in the first class meeting, and they partly depend on how many students will form a study group. Optional book–participant-ratio is 1:2, that is, one book per two participants, or 1:1, one book per participant (depending on time range, motivation, book length, themes etc.). In deciding the organization of the study circle the following things must take into account:

– Reading time: How many weeks are needed for reading the required material, and make presentations?

– Meeting dates (see syllabus for overall timeframe)

– Presentation: Who will present what and when?

– Schedule: Who will act as a presenter, and who will act as a secretary, and write notes (minutes) about the discussion in the meetings.

– Deciding the final meeting with the teacher

Phase 2: Reading and Preparation

All participants in a study circle read all the required texts before the meetings start. (Sometimes when there is a large amount of readings, it might be useful to share the readings assignment in the group. This, however, creates often too much pressure for individual presentations, and gives too little chances for real discussions). In any case it is useful to write good notes of the required readings in order to make a presentation, and to participate in discussion.

Instead of reading the required materials, and have meetings afterward, the group can decide to read one part of the material (a book, a few articles) first, and have a meeting after that. Then study circle reads the second part, and have their second meeting, and so forth. This can be a productive way, but can lead to poor presentations for a lack of time.

A presentation should briefly introduce the overall idea of the text (a book, an article), as well as key concepts and ideas of the text. It should not be a summary, but a (critical) reflection, or consideration of a given text. In addition it should concentrate on interesting questions, and also problematize the text. The presentation should also include topics for discussion. Presentation should be about 8-12 double-spaced pages (font Times size 12).

Phase 3: Meetings

After reading the texts, a study circle will meet for presentations, and discussions. Length of a meeting varies from 90 minutes to two hours. Presentation should last around 20-30 minutes, and the rest of the time – 60-90 minutes – is for discussion. Everyone should participate. There is no stupid question. Discussion should focus on understanding a given topic. Secretary has a double-role in the meetings in documenting the discussion (someone use tape-recorder), and participating in it. In addition to summary of the discussion the minutes should include the following information of the meeting: who were present, time Minutes should be around 8-10 double-spaced pages (font Times, size 12)

Phase 4: Evaluation

At the end of the course members of the study circle send their final report to the teacher, who then make an assessment, and give the participants their study points.

Alternatively group can meet with their teacher for the final discussion. One week before the scheduled meeting they have send their collected presentations and minutes as one chronologically organized document to the teacher. In the meeting members of the group and the teacher reflect groups’ work both from the academic and practical points of view.

In the study circle of five persons the end result is app. 40-50 pages document.

A STUDY CIRCLE CAN ALSO BE CARRIED OUT IN WIKIVERSITY FROM WHERE A TEACHER CAN READ PRESENTATIONS, MINUTES AND DISCUSSIONS.

Filed under: Uncategorized   |  3 Comments