Opintopiiriohje

18jou06

Opintopiiri (jota kutsutaan toisinaan myös lukupiiriksi) on opiskelumuoto, jossa opiskelijaryhmä kokoontuu alustusten pohjalta keskustelemaan tenttikirjallisuuden aiheista. Tavoitteena on löytää perinteistä kirjatenttiä tarkoituksenmukaisempi ja ehkä mielekkäämpi tapa opiskella, ja monipuolistaa opiskelumuotojen kirjoa. Opintopiiri ei välttämättä ole helppo tapa opiskella, mutta kokemusten mukaan se motivoi ja innostaa synnyttäen uusia oppimiskokemuksia ja sosiaalista luottamusta. Lisäksi se kehittää yhteistyötaitoja ja vastuun kantamista ryhmätyön onnistumisesta.

Opintopiiri toimii seuraavasti:

1. Muodostetaan kolmesta kuuteen opiskelijan ryhmä – asiaa auttaa, jos kaikki ovat kiinnostuneita suunnilleen samasta aihepiiristä.

2. Valitaan yhdessä valinnaisista tenttikirjoista ne, joihin perehdytään. Kirjallisuutta valitaan erillisestä kirjallisuuslistasta vaadittu määrä.

3. Jokainen ryhmäläisistä lukee kirjat huolella. Samalla on hyvä pohtia jo hyviä ja keskeisiä alustuksen aiheita. Mikään ei estä tekemästä parityötä lukuvaiheessa tai lukemasta kirjan kerrallaan. Jälkimmäinen on hieman edellistä vaativampi tapa, sillä siinä kirjojen lukemisesta ja esityksistä (ks. kohta 4 alla) joudutaan päättämään säntillisemmin kuin siinä, jossa ensin luetaan ja vasta sitten kokoonnutaan keskustelemaan alustusten pohjalta.

4. Sovitaan esitysten aiheet ja aikataulu. Nämä tiedot samoin kuin ryhmän jäsenten perustiedot (nimi & sähköpostiosoite) sisältävä työsuunnitelma toimitetaan sähköpostilla opintojakson vetäjälle/tentaattorille. Liuskan mittaisessa työsuunnitelmassa ilmoitetaan lukukausi (esim. slk2006), opintojakson nimi, ryhmän jäsenten nimet ja e-mailit sekä ryhmäkokoontumisten aikataulu. Työsuunnitelman voi jättää myös lopullisen opintopiiriraportin luovuttamisen yhteydessä (tämä on suurilla peruskursseilla suositeltava käytäntö).

5. Kukin opintopiirin osallistujista laatii yhden, noin viiden, kuuden liuskan mittaisen, kirjallisen alustuksen, joka lähetetään sähköpostilla ennalta – muutamaa päivää ennen kokoontumista – ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenten velvollisuus on myös lukea alustus. Alustukset eivät ole kirjojen referaatteja, vaan kriittisiä, keskusteluun innoittavia pohdintoja kirjojen keskeisistä teemoista. Tarkoitus on, että alustukset yhdessä kattavat tenttikirjojen keskeisimmät teemat. Alustuksen loppuun kannattaa liittää muutamia ehdotuksia keskustelun aiheeksi keskustelun stimuloimiseksi.

6. Kokoonnutte kolmesta kuuteen kertaa – riippuen siis siitä kuinka monta osanottajaa ja alustusta ryhmässä on. Varatkaa aikaa ja rauhallinen tila, joka luo oppimiselle suotuisan ympäristön. Jokaisella kerralla ohjelmassa on ensin 15–30 minuuttia kestävä alustus, jonka jokainen on ottanut kommentoituna mukaan tapaamiseen. Koska kaikki ryhmän jäsenet ovat jo lukeneet alustuksen etukäteen, esiintyjän ei tarvitse lukea alustustaan enää läpi, vaan hän voi keskittyä esittelemään sitä ja tekemään mahdollisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Onnistuneimmat istunnot pidetään yleensä epämuodollisissa eli viihtyisissä paikoissa, kuten asunnoissa ja opiskelijabokseissa, opiskelijajärjestöjen tiloissa tai kahviloissa jne., mutta tarvittaessa kokoontumistilaa voi yrittää varata myös laitoksen toimistosta.

7. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja avaa noin kaksi tuntia kestävän keskustelun. Kulloinenkin alustuksen pitäjä toimii puheenjohtajana, jonka tehtävänä on pitää keskustelu käsiteltävän teeman puitteissa ja luoda keskusteluun jatkuvuutta. Puheenjohtajan tulee myös pyrkiä siihen, että kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti tähän tieteelliseen keskusteluun. Oleellista keskustelussa on opintojakson aiheisiin liittyvien kysymysten problematisointi, ei arkipäivän kokemusten raportointi.

8. Keskustelusta pidetään pöytäkirjaa ja jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan sihteerinä. Pöytäkirjasta ilmenee sekä taustatiedot (aihe, ketä oli paikalla, tapaamisen kestoaika) että itse keskustelu: keskustelun yleinen kulku, keskustelun teemat, pääkohdat, mitkä ongelmat jäivät ratkaisematta, mistä asioista oli erilaisia näkökantoja jne. On huomioitava se, että keskusteluista ja alustuksista tulee käydä ilmi, että opintojakson kirjallisuuteen on todella perehdytty.

9. Kaikki alustukset ja puhtaaksikirjoitetut pöytäkirjat toimitetaan opintopiirin päätyttyä “yksissä kansissa” (yleensä myös sähköpostilla lähettäminen käy) opintojakson vetäjälle/tentaattorille, jolla on oikeus, vaan ei velvollisuus kutsua ryhmä yhteiseen palautekeskusteluun.

10. Tentaattori arvioi ryhmän suoritustason alustusten, pöytäkirjojen ja mahdollisen loppukeskustelun perusteella. Yleensä koko ryhmä saa suorituksestaan saman arvosanan.

Filed under: Uncategorized   |  3 Comments